Kuvien dilemma

pesukarhu_procyon_lotor_raccoon_korkeasaari_maija_karala

Pesukarhu Korkeasaaressa. Kuva: googlesta… eikun. Wikipedia. Eikun mitä tässä pitää sanoa?

Kuvien, niin omien kuin lainattujenkin, käyttö blogeissa ja muissa verkkoteksteissä tuntuu usein hämmentävän ihmisiä. Itsekin olin blogaajaurani alussa autuaasti metsässä siitä, mitä internetistä löydettyjä kuvia on luvallista käyttää ja millä ehdoilla. Entä millaisia ovat alan kirjoittamattomat säännöt ja hyvät tavat?

Internet on tietenkin vielä tänäkin päivänä eräänlainen villi länsi, jossa miljoonien ihmisten käyttämät kaupalliset palvelut käytännössä perustuvat kuvamateriaalin luvattomaan käyttöön ja jopa hyvämaineiset mediat (kuten National Geographic) varastavat sumeilematta.

Vaikka kiinni jäämisen riski on pieni ja seuraukset olemattomat, kuuluu lakien noudattaminen hyviin tapoihin villissä lännessäkin, erityisesti jos haluat antaa pätevän ja asiantuntevan vaikutelman. Blogin kirjoittaminenhan on brändin ja hyvän maineen rakentamista verkossa. Asiantuntevat lukijat ja potentiaaliset työnantajat kyllä huomaavat, teetkö asiat oikein.

Yleissääntö on, että netin syövereistä löytyneitä kuvia ei saa käyttää, ellei siihen erikseen anneta lupaa. Niinpä alkuperäinen lähde on aina etsittävä ja katsottava, mitä siellä käytöstä sanotaan.

Mistä kuvia sitten kannattaa etsiä?

corneliakraus_mouselemurtestes_web

Hiirimakiuros tutkijan kädessä. Hiirimakien kivekset paisuvat lisääntymisaikaan moninkertaisiksi, ja uusi tutkimus selvitti, miksi se on tarpeen. Kuva: lehdistökuva, Cornelia Kraus / Cambridgen yliopisto. Älä edes kysy. Tämä nyt vain osui kohdalle sopivana esimerkkinä.

Medialle käytettäväksi annetut kuvat esimerkiksi lehdistötiedotteiden ohessa ovat vapaata riistaa myös blogaajalle, onhan blogikin media. Niiden kohdalla kerrotaan, mistä kuva on tullut ja toistetaan mahdollisesti lehdistötiedotteessa mainitut valokuvaajan tai tekijän tiedot. Usein lehdistötiedotteessa on tarkat ehdot kuvien käytölle: esimerkiksi Rewilding Europe -luonnonsuojelujärjestön kuvapankissa niitä on kokonainen luettelo. Yleinen ehto on, ettei kuvia saa käyttää muussa kuin uutiseen tai muuten kuvan julkaisijaan liittyvässä aiheessa.

Kirjan kansikuvan tai taideteoksesta otetun valokuvan käyttö esittelyn tai arvostelun kuvituksena on myös luvallista, vaikkei siihen olisi erikseen lupaa annettukaan. Yhdysvaltain lainsäädännössä tämä oikeus on taattu Fair use -käsitteellä, Suomessa taas lakiin on kirjattu sitaattioikeus, joka on varsin lähelle sama asia. Verkkoympäristössä on silloin kohteliasta, ettei kuvaa julkaista huippulaatuisena, vaan sen verran matalalla resoluutiolla, ettei se kelpaa laittomien kopioiden valmistukseen. Kuvan kokoa on helppo pienentää itse ilmaisilla kuvankäsittelyohjelmilla, esimerkiksi Gimpillä (joka kelpaa muutenkin valokuvien paranteluun ja rajaamiseen).

6447181911_a5cc246572_b

Satyyritragopaani on Himalajan rinteillä elävä kanalintu. Tämä yksilö on kuvattu Zürichin eläintarhassa Sveitsissä. Kuva: Tambako the Jaguar/Flickr. Julkaistu Creative Commons 2.0 -lisenssillä.

Varsinainen aarreaitta ovat Creative Commons -lisenssillä julkaistut kuvat, joita voi etsiä erilaisista kuvapankeista. Niitä saa yleensä käyttää sillä ehdolla, että kuvan omistaja mainitaan tämän itse määrittelemällä nimellä tai nimimerkillä (tosin kannattaa lukea kunkin lisenssin ehdot tarkemmin, sillä osassa on tiukempiakin vaatimuksia). Vaikka kuvan ottajalla olisi kuinka hölmö nimimerkki, se ei ole syy jättää kuvaajan nimi mainitsematta. Hyviin tapoihin kuuluu lisätä mukaan linkki alkuperäiseen kuvaan tai sen tekijän sivulle. Myös maininnan lisenssityypistä voi lisätä samaan yhteyteen.

Parhaita löytämiäni metsästysmaita Creative Commons -kuville ovat Wikimedia Commons, englanninkielinen Wikipedia ja Flickr. Googlen kuvahaunkin tuloksista voi suodattaa ainoastaan vapaata riistaa olevat kuvat, jolloin kuvia voi hakea lukuisilta eri sivustoilta yhtä aikaa. Se onnistuu näppärästi: kuvahaun tulosten yläpuolella on Hakutyökalut-nappi, jonka alta löytyy kohta Käyttöoikeudet. Sieltä voi valita haluamansa Creative Commons -lisenssin.

Wikimedian ja Wikipedian kuvat ovat aina tavalla tai toisella luvallista riistaa, mutta tarkka lisenssi vaihtelee. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Wikimedia-säätiö ei omista kuvia itse, vaan ne ovat yksittäisten ihmisten omaisuutta. Kuvan tiedoista täytyy katsoa alkuperäinen omistaja ja mainita hänet kuvaa käytettäessä.

Flickr-kuvapalvelussakin on miljoonien eri ihmisten sinne lataamia kuvia. Niistä suurimman osan käyttö on kiellettyä, mutta joukossa on myös valtava määrä (ja tarkoitan valtava: kuulemma yli 200 miljoonaa kappaletta) laadukasta Creative Commons -materiaalia. Sivun hakutoimintoa on helppo pyytää seulomaan joukosta ainoastaan luvalliset kuvat.

kepler186f_artistconcept_2

Taiteilijan näkemys Kepler18f-eksoplaneetasta. Kuva: NASA.

Kolmas blogaajaa ilahduttava kategoria ovat Public Domain -kuvat eli kuvat, joilla ei ole tekijänoikeutta. Niitä on siis vapaus käyttää haluamallaan tavalla ilman minkäänlaisia rajoitteita.

Public Domainiin kuva voi päätyä monella tavalla. Yksi vaihtoehto on, että sen tekijänoikeus on rauennut, koska tekijän kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta. Historialliset valokuvat ja vanhat taideteokset ovat siksi usein vapaata riistaa. Tekijä voi myös itse luopua omista tekijänoikeuksistaan sen erikseen ilmoittamalla: esimerkiksi Wikimedia Commonsissa tulee toisinaan vastaan tällaisia kuvia, etenkin yksinkertaisia kaavioita ja heikkolaatuisia valokuvia.

Public Domainissa ovat myös kaikki Yhdysvaltain hallituksen virastojen työntekijöiden työajallaan ottamat kuvat, mikä on suurenmoinen päätös ja lempiseikkojani tuossa muuten ristiriitaisia tunteita herättävässä valtiossa. Esimerkiksi meren- ja sääntutkimuslaitos NOAA:n, kalan- ja riistantutkimuslaitos FWS:n ja tietenkin avaruushallinto NASA:n kuvamateriaali on vapaasti käytettävissä. Jipii!

Kannattaa myös muistaa, että kuvien ottajat ja taideteosten tekijät ovat vain ihmisiä hekin. Jos haluat käyttää ei-kaupalliseen tarkoitukseen jonkun ottamaa kuvaa, on usein mahdollista ottaa yhteyttä ja kysyä. Etenkin, jos kuva menee niin sanotusti hyvään tarkoitukseen eikä kuvan omistajan elanto ole siitä kiinni, lupa usein heltiää kauniisti kysymällä.

Olen itse kirjoittanut vuosia Herpetomania-lehden uutispalstaa. Lehti on täysin vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistyksen jäsenlehti, jonka uutispalsta usein käsittelee herppien (siis matelijoiden ja sammakkoeläinten) suojeluun liittyvää uutta tietoa. Olen vuosien varrella kysellyt kuvia lukuisilta tutkijoilta ja järjestöiltä eri puolilta maailmaa. Jokaiseen pyyntööni on vastattu lähettämällä nippu hyvälaatuisia valokuvia ja kiitokset tärkeästä asiasta kirjoittamisesta.

Ei blogin visuaalinen asu ainakaan kuvien puutteesta jää kiinni. Rohkeasti kirjoittamaan vain!

Mainokset

9 Comments

  1. Todella mielenkiintoinen kirjoitus kuvien käytöstä, paljon hyödyllistä tietoa. Tuli itsellekin ahaa-elämys tästä. Pitääkin perehtyä näihin kuvapankkeihn.

    Tykkää

    Vastaus

  2. Hyvä kirjoitus, odotinkin jo tätä tuskaillessani oman blogin kuvituksen kanssa. Nyt minulla on käytettävissäni selkeä ohje siitä mistä voin kuvia etsiä ja miten niitä voin käyttää. Tämän pariin tulen varmati palaamaan vielä uuseaan kertaan. Taidan jopa varmuuden vuoksi tulostaa tämän, jotta ohje varmasti on tallessa.

    Tykkää

    Vastaus

  3. Kiitos loistavasta tietopaketista, tämä oli tulvillaan konkreettisia hyviä vinkkejä. Enpä ollut aiemmin oikein tajunnut, mitä linkitys alkuperäiseen kuvaan tarkoittaa, mutta näistä esimerkeistä sekin käy hyvin ilmi. Sitä vielä mietin, että jos julkaisee itse ottamiaan kuvia blogissa, kannattaako ne nimetä tai signeerata jollakin tavalla? Onko tähän vakiintuneita käytäntöjä?

    Tykkää

    Vastaus

  4. […] Edellisessä artikkelissani käsittelin muiden ottamien kuvien käyttöä blogeissa. Entä, jos kuvat löytyvätkin omasta takaa? Miten määrään, mihin muut saavat kuviani käyttää? Entä, jos joku varastaa ne? Toisaalta, jos haluan mainetta valokuvaajana tai taiteilijana, kuinka varmistan, että muut löytävät kuvani? […]

    Tykkää

    Vastaus

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s